Olet tervetullut vastaanotolleni niin pienissä kuin suuremmissakin elämän ongelmakohdissa, kun omat keinot eivät riitä tai kaipaat tukea ja apua asioiden työstämiseen. Ensimmäisellä tapaamisella kartoitamme yhdessä tilannettasi, jolloin myös suunnittelemme sopivan työskentelymuodon (eli käyntimäärän ja -tiheyden). Ensimmäiseen tapaamiseen varaan aikaa tunnin, jotta ehditään käydä tarvittavat asiat läpi. Jatkotapaamisten määrä ja sisältö räätälöidään tilanteesi ja toiveidesi pohjalta yhdessä miettien millaisesta avusta hyötyisit parhaiten. Joskus yksittäinen käynti voi riittää ja toisaalta on mahdollisuus sopia useamman käynnin jakso.

Olen aloittanut lokakuussa 2016 ratkaisukeskeisen psykoterapian opinnot ja otan koulutukseen liittyen asiakkaita, joiden kanssa työskennellään ratkaisukeskeisiä menetelmiä käyttäen. Koska tämä työskentely on osa koulutusta eikä siihen ole mahdollista saada KELAn tukea, kuten yleensä psykoterapiaan, ovat koulutusasiakkaiden hinnat normaaleja käyntihintoja edullisemmat. Ota yhteyttä ja kysy lisää, jos olet kiinnostunut tällaisesta psykoterapeuttisesta työskentelystä.

Käytän terapeuttisen keskustelun tukena ratkaisukeskeisen psykoterapian menetelmien lisäksi tietoisuustaito- ja itsemyötätuntoharjoituksia sekä kognitiivisen lyhytterapian menetelmiä. Työotteeni on siis ns. integratiivinen eli menetelmiä yhdistelevä. Sekä tietoisuustaito- että itsemyötätuntoharjoituksissa otetaan kehon tuntemukset ja hengitys työskentelyyn mukaan.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia

Ratkaisukeskeisessä terapiassa keskitytään löytämään ihmisen omia voimavaroja ja vahvuuksia, autetaan tekemään oivalluksia ja tuetaan kohti toivottua muutosta. Ratkaisukeskeisyydessä uskotaan jokaisen olevan oman elämänsä asiantuntija ja terapeutin olevan rinnalla kulkija ja kysymyksillään ohjaavan asiakasta löytämään ratkaisuja itse. Terapeutin tehtävä on auttaa löytämään uusia näkökulmia ja jopa luovia ratkaisuja toivottuun tilanteeseen. Työskentely lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista ja toiveista ja on raameiltaan joustava. Asiakas itse päättää käyntien määrän ja tiheyden, koska on tarkoitus työskennellä niin kauan, kuin asiakas kokee tarpeelliseksi. Toki terapeutti on asiantuntijana velvoitettu kertomaan näkemyksensä miten pitkä tai tiivis hoito on yleensä hyödyllinen eri teemojen ja tilanteiden kohdalla. Asiakasta kuullaan työskentelyn aikana siitä, onko hoito tuntunut hyödylliseltä ja onko keskusteltu tärkeistä teemoista. Ratkaisukeskeinen terapia on ennen kaikkea asiakkaan ja terapeutin yhteistyötä, jossa molemmat tuovat oman panoksensa työskentelyyn mukaan.

Tietoisuustaidot

Tietoisuustaidot eli mindfulness tarkoittaa keskittymisharjoituksia, joilla pyritään suuntaamaan tarkkaavaisuus nykyhetkeen eli siihen, mitä tapahtuu tässä ja nyt mielessä ja kehossa. Kyse on yksinkertaisista ohjatuista harjoituksista, jotka tehdään joko istuen tai makuuasennossa ja harjoitukset vaihtelevat kestoltaan muutamasta minuutista esim. puoleen tuntiin. Yksi tyypillinen harjoitus on hengityksen tietoinen tarkastelu, jolloin keskitytään hengityksen kulkuun ja siihen, miltä hengitys tuntuu kehossa.

Tietoisuustaidoilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia mm. stressinhallintaan, mielialaan, unettomuuteen ja keskittymiskykyyn. Harjoitukset ovat myös hyödyllinen tapa pysähtyä hetkeksi arjen kiireiden keskellä. Tietoisuustaitoharjoittelu sopii kaikille asiasta kiinnostuneille iästä, sukupuolesta, henkisestä vireystilasta tai fyysisestä kunnosta riippumatta.

Tietoisuustaidot on tunnettu jo tuhansia vuosia itämaisessa meditaatioperinteessä. Niiden länsimainen soveltaminen lähti laajemmin liikkeelle 1970-luvulta, kun amerikkalainen Jon Kabat Zinn alkoi ohjata tietoisuustaitoihin perustuvaa stressinhallinta-ohjelmaa kroonisesti sairaille ja kipupotilaille. Tietoisuustaidot voivat olla avuksi masennuksen, ahdistuksen, stressin ja kivun lievittämisessä, tai niistä voi saada tukea hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä rennompaan ja tietoisempaan elämään. Säännöllinen harjoittelu tukee myös fyysistä terveyttä ja immuunipuolusteusjärjestelmää. Myös lapset ja nuoret ovat hyötyneet harjoituksista ja saavat niistä apua keskittymiseen, rauhoittumiseen ja oppimiseen.

Itsemyötätunto

Itseen kohdistuvalla myötätunnolla on todettu
olevan monenlaisia myönteisiä vaikutuksia. Myötätuntoinen suhtautuminen itseen aikaansaa jopa fysiologisia vaikutuksia kehossa, koska se vaikuttaa
hormonieritykseen ja oksitosiini-nimisen hormonin määrään kehossa.
Lisääntynyt oksitosiinin määrä kehossa taas lisää luottamuksen, rauhallisuuden, turvallisuuden, avuliaisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteita sekä edistää lämmön ja myötätunnon tunteita itseä kohtaan. Kyky itseen kohdistuvaan myötätuntoon vaikuttaa myös suojaavan ihmistä vastoinkäymisten aiheuttamilta psyykkiseltä pahoinvoinnilta. (mm. Neff & Germer, 2017; Neff, 2016, )


Itsemyötätunto-harjoittelun yksi olennainen osa on hyväksyvä, tietoinen läsnäolo eli mindfulness. Itsemyötätuntoa harjoitellessa tietoiseen läsnäoloon lisätään myötätuntoinen näkökulma. Harjoituksissa myös tarkastellaan ja opetellaan tunnistamaan kehon tuntemuksia ja toisaalta huomaamaan myötätunnon tuoma helpotus tai hyvä, levollinen olo myös fyysisellä tasolla. Myötätuntoharjoittelussa voidaan käyttää apuna esimerkiksi myötätuntoa herättäviä muistoja ja mielikuvia. Yksi tyypillinen mielikuvia tai muistoja hyödyntävä myötätuntoharjoitus on myötätuntoisen hahmon luominen omassa mielessä. Tässä harjoituksessa lähdetään liikkeelle keskittyen tietoisesti tähän hetkeen esimerkiksi hengityksen tarkkailun avulla. Myötätuntoinen hahmo kuvitellaan ehkä omassa elämässä oikeasti nyt tai aikaisemmin olleita myötätuntoisia ihmisiä muistellen ja heidän lempeisiin ominaisuuksiinsa keskittyen.
Harjoituksen ajatuksena on löytää myötätuntoisempi näkökulma omassa elämässä olevaan pulmaan tai haasteeseen, itseä liikaa arvostelematta tai kritisoimatta.